Hollola sai joululahjan ennakkoon

Kunnallinen rulettipeli on jälleen kerran ollut käynnissä tämän vuoden aikana. Voittajat ja häviäjät ovat nyt tiedossa.

Tällä kertaa Hollolalle kävi hyvin. Hollolan kunta sai joululahjan tänä vuonna ennakkoon. Valtiovarainministeriö toi julkisuuteen selvitysmies Arno Miettisen esitykset valtionosuusuudistuksesta viime perjantaina eli 13.12.2013. Uudistuksessa kuntien väliset jakosuhteet muuttuvat ja Hollola kohentaisi asemaansa n. 2,6 milj. euron edestä vuositasolla.

Koska uudistus oli kytketty kuntarakenneuudistukseen, pelkoja on ehtinyt aiheeseen liittyen olla paljon myös Hollolassa. Kuntarakennehan tavoittelee kuntien yhdistymisiä etenkin suuremmilla kaupunkiseuduilla siten, että kehyskunnat pyyhkiytyvät kartalta.

Järki on matkan varrella sanonut moneen kertaan, ettei Hollola voi olla häviäjien puolella uudistuksessa, koska kunnan saamat valtionosuudet ovat tällä hetkellä 15:nneksi alhaisimmat 320 kunnan joukossa eli Hollola kuuluu 5 % vähiten valtionosuuksia saavan kunnan joukkoon. Pelko on kuitenkin noussut, koska esitys valmistui 2 kk sitten. Tällainen julkisuudelta piilottelu on ainakin aikaisemmin tarkoittanut sitä, että kertoimia on käännelty poliittisesti tarkoitushakuisesti.

Valtionosuusuudistus ei valitettavasti tarkoita sitä, että Hollolan rahahuolet olisi pyyhkäisty pois. Kuntien osalta on tehty tähän vuoteen mennessä päätökset 1,4 mrd euron leikkauksista valtionosuuksiin vuoteen 2015 mennessä ( eli 270 e/as) ja edelleen syksyn rakennepaketissa lisäpaineita yksittäisistä kuntavaikutuksista riippuen 1-2 mrd euroa eli 200-400 e/asukas. Jo tehdyt päätökset ja linjaukset tarkoittavat Hollolan osalta vähintään 10 milj. euron leikkauksia vuositasolla. Toki, mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan 13.12 julkistetulla tavalla, kunta saa siirtymäajan jälkeen eli vuonna 2020 tämän 2,6 milj. euroa kompensoimaan osaa menetyksistä.

Suurimmat kuntien valtionosuusjärjestelmämenetykset ovat uudistusesityksessä olleet jopa yli 500 e/as. Tämän päälle tulevat siis valtionosuusleikkaukset. Tällaisen kaavan mukaan Hollolasta olisi leikattu yli 20 milj. euroa vuositasolla rahoituspohjasta. Täytyy siis olla tyytyväinen. Toisaalta kunta on menettänyt vuosien varrella selkeästi epäoikeudenmukaisen nykyisen valtionosuusjärjestelmän myötä kymmeniä miljoonia euroja. Niitä ei saada koskaan takaisin.

Verotulojen hidas kasvu ja valtionosuusleikkaukset pitävät huolen siitä, että tulevat vuodet painiskellaan taloudellisten ongelmien kanssa syvällä. Tästä johtuen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.12.2013 jalkauttaa palvelujen järjestämisohjelman laadinnan lautakunnille. Ennakkoluulotonta pohdintaa palvelujen tuottamistavoista toivotaan laajasti. Samalla tulee tehdä suunnitelmat luonnollisen henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä osana talouden sopeuttamista.

Vaikka pieni pehmoinen paketti annettiinkin ennen joulua kunnalle, lahjat kuusen ympärillä käyvät vähiin. Niukoistakin ajoista löytyy oma positiivinen puolensa; keskitymme olennaiseen ja osaamme antaa perusasioille uudenlaista arvoa.

Hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa !

Hyvivoiva henkilöstö

Vuosi on sisältänyt erityisen paljon pyöritystä; kuntaa ohjaavaa merkittävää lainsäädäntöä on annettu (kuntarakennelaki), kunta on velvoitettu erityiseen kuntajakoselvitykseen, kuntatalouden paineissa on jouduttu tekemään suuria säästöpäätöksiä ja linjauksia, Oivaa on uudelleenorganisoitu ja uudet yhteistyösopimukset tehty.

Sain tänään sähköpostiini tämän vuoden työhyvinvointikyselyn yhteenvedon. Vastaajia n. 1100. Hämmästys oli aito; tulokset ovat poikkeuksellisen hyvät. Kuuden arvioitavan osa-alueen ja yhteensä 46 kysymyksen keskiarvotulos oli yli 4 asteikolla 1-5. Peruskunnan kokonaisarvio oli 4,13 ja Oivan 4,03. Erityisesti tämän vuoden jälkeen olisin ennakoinut merkittäviäkin heikennyksiä. Olemme kuitenkin samalla tasolla kuin viime vuonna; ehkä karvan verran vielä parempia.

Parhaimmat tulokset saatiin työstä ja työtehtävistä, työyhteisön toimivuudesta, omasta osaamisesta sekä omista voimavaroista. Varsinkin omien voimavarojen arviointi tuntuu hyvälle. Se kertonee siitä, että henkilöstöllä on yllättävän hyvät valmiudet myös muutoksiin. Paineisessa toimintaympäristössä on onnistuttu keskittymään perustehtävään ja toimintaan. Omat vahvuudet tunnistetaan; silloin muutoskaan ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Erityisen hienoa on huomata, että työhön sitoutuminen on poikkeuksellisen korkealla tasolla (4,75) ja kehittämisaktiivisuus, jonka eteen on kolmen vuoden aikana tehty myös paljon edellytyksiä lisäävää työtä, näkyy korkealla arvioinneissa (4,24/4,17).
Heikoimmat tulokset näkyvät eläkeiän siirrossa (2,45/2,60), työn kuormitukseen ja työolosuhteisiin vaikuttamisessa (3,37-3,62). Selkeitä kehittämisen painopisteitä ovat paitsi työolosuhteet niin myös esimiestoiminnan edelleen kehittäminen. Esimiehen palautteen anto kaipaa ryhtiliikettä (3,65/3,52).

Tulokset ovat yleisellä tasolla erinomaisia, mutta se ei tarkoita sitä, ettei kehitettävää riitä. Työyksikkökohtaiset tulokset saattavat poiketa merkittävästikin yhteenvedosta. Erityisesti sen vuoksi tuloksia tulee käydä läpi yksiköittäin (edellyttäen, ettei se vaaranna yksilönsuojaa) ja nostaa esille keskeiset työyksikkökohtaiset kehittämiskohdat eli asiat ja aiheet, joissa arviot ovat heikompia. Asiat esille nostamalla ja niihin pureutumalla voimme jokainen vaikuttaa myönteisen muutoksen aikaansaamiseen.

Kuntastrategiassa on asetettu keskeiset tavoitteet henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiselle. Parhaillaan laaditaan henkilöstöohjelmaa, missä näitä kuntastrategian tavoitteita yksilöidään toimenpiteiksi.

Henkilöstön työnhyvinvoinnin kehittäminen on, ja sen tulee olla, asialistalla joka päivä.

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Reippaina käymme rekkain alle

Ovet ovat tänään käyneet taajaan kunnanvirastolla. Sekä Hesari että Nelosen uutiset ovat olleet kiinnostuneita Hollolan kunnan kannasta kuntaliitosprosessiin liittyen. Asia on tietenkin ajankohtainen, koska tänään täyttyy kuntien ilmoitusvelvollisuus kuntaliitosselvityskumppaneista.

Olen päivän aikana toistanut useampaan otteeseen syyskuun valtuustopäätöstä, missä äänin 29-14 päädyttiin kielteiseen kantaan osallistumisesta Salpausselän erityiseen kuntajakoselvitykseen. Perusteet olivat kahdenlaisia. Tuoreessa muistissa on edelleen vuosina 2007-2010 toteutettu Lahti-keskeisen kuntaliitoksen esiselvitys ja erityinen kuntajakoselvitys, missä Hollola oli vapaaehtoisesti mukana. Kunnallisessa kansanäänestyksessä 83 % kuntalaisista vastusti kuntaliitosta ja kuntaliitos kaatui valtuustossa äänin 31-12. Toinen keskeinen peruste oli kunnanvaltuuston kesäkuussa äänin 40-2 hyväksymä 5,7 milj. euron sopeuttamisohjelma. Alkuvuoden aikana valtuutetut toistivat useaan otteeseen, että itsenäisyydestä halutaan pitää kiinni ja talouden eteen ollaan valmiita tekemään työtä.

Velvoittamalla kuntajakoselvitykseen ei aikaansaada vapaaehtoista kuntaliitosselvitystä. Näin toteaa myös erityisasiantuntija Arto Koski viime viikolla julkistetussa kuntaliitostutkimuksessaan. On vaikea perustella, että kunta panostaa kymmeniä tuhansia euroja selvitykseen, jonka lopputulos tiedetään ennakolta. Tähän meidät on kuitenkin velvoitettu valtiovarainministeriön kuntaosaston päätöksellä 11.10.2013.

Kuntaliitokset eivät ratkaise kuntatalouden ongelmia; kuntatalouden ongelmat syntyvät palvelujen ylikuormasta suhteessa tuloihin. Kuntalaisten palvelutarve ei vähene kuntia yhdistämällä. Jos näin olisi, toteutuneet kuntaliitokset olisivat menestystarinoita eikä isoilla kunnilla olisi taloudellisia ongelmia.

Suomen Kuvalehden perjantain numerossa kaksi Suomen johtavaa oikeusoppinutta (Olli Mäenpää ja Kaarlo Tuori) kysyvät, mikä on Suomalaisen oikeusvaltion tila ? Poliittisessa valmistelussa perustuslaillisilla näkökohdilla ja tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla pyyhitään pöytää; yksittäisiä kuntia on nostettu silmätikuiksi mielivaltaisin perustein, oikeuskanslerin kannanotoille kohautetaan olkapäitä ja hyvän hallinnon periaatteet on jo kauan sitten sivuutettu.

Pesuveden mukana on heitetty lapsi; paljon mittaamattoman arvokasta, jonka varaan yhteiskuntamme peruskivet on muurattu. Ja alasajettu lehdistö katsoo muualle.

Päivi Rahkonen

Kunnanjohtaja