Unelma keskustan kehittämisestä

Kunnalla oli unelma, että nuukahtanut keskusta, saataisiin uuteen eloon. Ongelmia oli paljon. Tilat tai valikoimat eivät vastanneet vuokralaisten tai asiakkaiden odotuksia. Kunta panosti omistajakeskustelujen käynnistämiseen kaavoittajan kokopäiväisen työpanoksen. Vuosi oli 2006.

Käynnistyi pitkä ja kivinen tie. Ensin piti herätellä globaaleja omistajia, jotka kartalta etsivät piskuisen kohteen Suomesta. Investointihalukkuutta ei kuitenkaan kahden vuoden keskustelujenkaan jälkeen herännyt, vaikka maailma oli vielä kasvuvetoinen eikä finanssikriisistä tiennyt kukaan mitään. Vaikea oli herätellä myös muita kiinteistön omistajia, vaikka alueellisen selvityksen pohjalta ostovoimaa olisi mahdollista jättää kuntaan merkittävästi enemmän. Kysyntä riittäisi monelle palvelulle.

Kunnalla oli selkeä poliittinen tahto keskustan uudistamiseen. Oli useampia nimettyjä työryhmiä. Tavoitteita punnittiin ja asetettiin. Kaupallisten palvelujen tasapainoksi haluttiin myös asumista; lähelle palveluja. Se tukisi myös palvelujen kehittymistä.

Haasteet olivat selkeitä. Peltomarketit oli suljettu maankäyttö-ja rakennuslain uudistuksella vaihtoehdoista ulos. Keskusta oli kunnan parkkipaikka-aluetta lukuun ottamatta jo rakentunut. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen uusiin vaatimuksiin tai vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen vaatisi merkittäviä panostuksia. Jouduttiin tasapainottelemaan realismin ja tavoitteiden välillä.

Koska kiinteistönomistajilla ei ollut kiinnostusta investointeihin, siirtyivät kiinteistöt avoimesti -tai taustalla- myyntiin. Vain ruokakaupoilla oli riittävästi paineita kuluttajien vaatiessa yhä parempia valikoimia. Niidenkin osalta vain kahdella suurimmalla oli hartioita pohtia riskinottoa.

Prosessin aikana tapahtui maailmassa paljon. Iski finanssikriisi, kulutus hyytyi, ihmisiä irtisanottiin. Samalla käynnistyi voimallinen keskustelu kaupan palvelujen siirtymisestä nettiin. Eteenpäin kuitenkin ponnisteltiin. Pitkällisten vääntöjen jälkeen saatiin aikaan maankäyttö- ja hankesopimukset kuuden toimijan kanssa, joista viisi oli prosessin kuluessa siirtynyt enemmän tai vähemmän Hämeenmaan omistukseen. Kaava hyväksyttiin kesäkuussa 2012. Hämeenmaalla oli valmius käynnistää hanke lomien jälkeen. Kaavasta kuitenkin jätettiin valitus. Yleiskuva taloudesta synkkeni nopeasti syksyllä 2012.

Elävällä keskustalla on vaikeutuksia moneen kasvua ja hyvinvointia generoivaan asiaan. Elävää keskustaa kannattaa tavoitella ja tavoitteet tältä osin pitää korkealla. Keskustelu aiheen ympärillä on käynyt vilkkaana jo lähes kymmenen vuotta. Ajanjaksoon mahtuu monia ongelmia ja pettymyksiä. Kunnalla on nyt kuitenkin edes yksi kumppani, jonka kanssa uudistamista viedään eteenpäin. Tämä on enemmän, kuin 0. Jos ketään ei olisi saatu kiinnostumaan yhteisen keskustamme kehittämisestä, hiipumiselle ei olisi näköpiirissä loppua. Kunta ei yksin voi pitää keskustaa elinvoimaisena; siihen tarvitaan yksityisiä investointaja ja toimijoita.

Kunnanhallitus käsittelee seuraavassa kokouksessaan 31.8.2015 keskustan hanketta. Yleinen maailmankuva pakottaa pienentämään tavoitteita ja hyväksymään hitaamman etenemisen. Hanke on saatava realistiseksi eri osapuolten odotusten näkökulmasta, jotta se etenisi. Pettymyksen jälkeen katse käännetään taas tulevaan. Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2016 ja I-vaihe saada valmiiksi viimeistään syksyllä 2018.

Josko nyt vihdoin ?

Hollolassa 27. elokuuta 2015

Päivi Rahkonen