Kuntaliitos etenee hyvässä hengessä

Hollolan ja Hämeenkosken valtuustot tekivät 26.1.2015 kuntaliitospäätökset. Tämän jälkeen 1.1.2016 toteutuvan kuntaliitoksen osalta on käynnistetty yhdistymisen täysimittainen valmistelu. Yhdistymishallitus on kokoontunut kahdeksan kertaa, yhdistymisvaltuusto kerran. Yhdistymishallituksella on ollut kaksi seminaaria ja yhdistymisvaltuustolla yksi.

Vauhti on ollut kovaa, koska samaan aikaan ovat kokoontuneet omat ja yhdistyneet toimielimet. Yhdistymiseen liittyviä eri linjauksia, organisaatiouudistusta sekä sääntöjen ja ohjeiden yhteensovittamista on viety eteenpäin yhdessä isojen uudistusten- kuten elinkaarihanke ja talouden sopeutus- kanssa. Välillä aika on tuntunut loppuvan kesken.

Syyskuussa yhdistymisvaltuustolta kerätyn palautteen pohjalta yleiskuva kuntaliitoksen valmistelusta on kuitenkin hyvin myönteinen. Yhdistymisvaltuusto kokee, että toteutus on vastannut odotuksia ja edennyt sovitun kaltaisesti, valmistelussa on otettu huomioon molempien kuntien tarpeet ja yhteistyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa on sujunut hyvin. Prosessin ammatillista ja poliittista johtamista pidetään hyvänä.

Taloushaasteet tunnistetaan ja talouden tasapainoa pidetään tärkeänä. Tältä osin työtä riittää kokoajan. Purkukiinteistöjen alaskirjausten jälkeen muista kunnista poikkeavat paineet onneksi helpottuvat, vaikka yleiset haasteet jatkuvatkin.

Kehittämistä koetaan olevan eniten viestinnässä kuntalaisille ja henkilöstölle. Toiminnan uudistamiseen on korkeampia odotuksia, kuin mitä nyt on saavutettu.

Kaikista näistä asioista käydään keskustelua yhdistymisvaltuuston ensi viikon seminaarissa 8.10.2015. Ryhmätöiden kautta avataan keskeisiä kysymyksiä kuten talouden tasapainotusta ja sote-uudistusta.
Yhdistymisprosessi on sujunut poikkeuksellisen hyvin. Yhdessä tekemisen hyvä henki on erittäin merkittävä pääoma kunnalle ja siitä kannattaa pitää kiinni. Mitä haastavampia muutoksia on edessä, sitä merkittävämpi on tämän pääoman arvo.

Hollolassa 30. syyskuuta 2015

Päivi Rahkonen
Hollolan kunnanjohtaja

Unelma keskustan kehittämisestä

Kunnalla oli unelma, että nuukahtanut keskusta, saataisiin uuteen eloon. Ongelmia oli paljon. Tilat tai valikoimat eivät vastanneet vuokralaisten tai asiakkaiden odotuksia. Kunta panosti omistajakeskustelujen käynnistämiseen kaavoittajan kokopäiväisen työpanoksen. Vuosi oli 2006.

Käynnistyi pitkä ja kivinen tie. Ensin piti herätellä globaaleja omistajia, jotka kartalta etsivät piskuisen kohteen Suomesta. Investointihalukkuutta ei kuitenkaan kahden vuoden keskustelujenkaan jälkeen herännyt, vaikka maailma oli vielä kasvuvetoinen eikä finanssikriisistä tiennyt kukaan mitään. Vaikea oli herätellä myös muita kiinteistön omistajia, vaikka alueellisen selvityksen pohjalta ostovoimaa olisi mahdollista jättää kuntaan merkittävästi enemmän. Kysyntä riittäisi monelle palvelulle.

Kunnalla oli selkeä poliittinen tahto keskustan uudistamiseen. Oli useampia nimettyjä työryhmiä. Tavoitteita punnittiin ja asetettiin. Kaupallisten palvelujen tasapainoksi haluttiin myös asumista; lähelle palveluja. Se tukisi myös palvelujen kehittymistä.

Haasteet olivat selkeitä. Peltomarketit oli suljettu maankäyttö-ja rakennuslain uudistuksella vaihtoehdoista ulos. Keskusta oli kunnan parkkipaikka-aluetta lukuun ottamatta jo rakentunut. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen uusiin vaatimuksiin tai vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen vaatisi merkittäviä panostuksia. Jouduttiin tasapainottelemaan realismin ja tavoitteiden välillä.

Koska kiinteistönomistajilla ei ollut kiinnostusta investointeihin, siirtyivät kiinteistöt avoimesti -tai taustalla- myyntiin. Vain ruokakaupoilla oli riittävästi paineita kuluttajien vaatiessa yhä parempia valikoimia. Niidenkin osalta vain kahdella suurimmalla oli hartioita pohtia riskinottoa.

Prosessin aikana tapahtui maailmassa paljon. Iski finanssikriisi, kulutus hyytyi, ihmisiä irtisanottiin. Samalla käynnistyi voimallinen keskustelu kaupan palvelujen siirtymisestä nettiin. Eteenpäin kuitenkin ponnisteltiin. Pitkällisten vääntöjen jälkeen saatiin aikaan maankäyttö- ja hankesopimukset kuuden toimijan kanssa, joista viisi oli prosessin kuluessa siirtynyt enemmän tai vähemmän Hämeenmaan omistukseen. Kaava hyväksyttiin kesäkuussa 2012. Hämeenmaalla oli valmius käynnistää hanke lomien jälkeen. Kaavasta kuitenkin jätettiin valitus. Yleiskuva taloudesta synkkeni nopeasti syksyllä 2012.

Elävällä keskustalla on vaikeutuksia moneen kasvua ja hyvinvointia generoivaan asiaan. Elävää keskustaa kannattaa tavoitella ja tavoitteet tältä osin pitää korkealla. Keskustelu aiheen ympärillä on käynyt vilkkaana jo lähes kymmenen vuotta. Ajanjaksoon mahtuu monia ongelmia ja pettymyksiä. Kunnalla on nyt kuitenkin edes yksi kumppani, jonka kanssa uudistamista viedään eteenpäin. Tämä on enemmän, kuin 0. Jos ketään ei olisi saatu kiinnostumaan yhteisen keskustamme kehittämisestä, hiipumiselle ei olisi näköpiirissä loppua. Kunta ei yksin voi pitää keskustaa elinvoimaisena; siihen tarvitaan yksityisiä investointaja ja toimijoita.

Kunnanhallitus käsittelee seuraavassa kokouksessaan 31.8.2015 keskustan hanketta. Yleinen maailmankuva pakottaa pienentämään tavoitteita ja hyväksymään hitaamman etenemisen. Hanke on saatava realistiseksi eri osapuolten odotusten näkökulmasta, jotta se etenisi. Pettymyksen jälkeen katse käännetään taas tulevaan. Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2016 ja I-vaihe saada valmiiksi viimeistään syksyllä 2018.

Josko nyt vihdoin ?

Hollolassa 27. elokuuta 2015

Päivi Rahkonen

Hollola on edelleen hyvä paikka elää ja asua

Viimeisiä päiviä viedään ennen kesälomia ja on varmasti paikallaan vetää hetki henkeä ja antaa jonkinlainen välitilinpäätös siitä, mitä vauhdikkaan kevään aikana on tapahtunut.

Huhtikuun alussa Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymisvaltuusto linjasi selkeät askelmerkit yhdistyneen kunnan taloudenhoidolle. Tämä edellytti jälleen menojen karsintaa, koska tulopohja ei käytännössä juurikaan kasva. Käynnistyi YT-prosessi. Menotasoa kyettiin kuitenkin pudottamaan 1,3 milj. euroa luonnollista poistumaa hyödyntäen, minkä johdosta irtisanomisilta vältyttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä tärkeämpää on virtaviivaistaa toimintaa ja toimintatapoja. Kääntöpuolena on paikka paikoin liiankin ohueksi käyvä organisaatio ja tähän liittyvät riskit.

Kuntaliitosprosessissa linjattiin myös monia asioita. Lautakunta- ja toimintarakenne säilyy entisenkaltaisena, ympäristöjaosto aloittaa uutena, kun ympäristöasiat siirtyvät yhteiseltä seudulliselta toimielimeltä omaan kuntaan. Pää- tai osa-aikaiset luottamushenkilömallit siirrettiin tarkasteltavaksi seuraavien kunnallisvaalien alle. Tarkistettu kuntastrategiapohja hyväksyttiin palautteen jälkeen hallintokuntien jatkovalmisteluun. Talousarviolaadinnan yhteydessä hallintokunnat valmistelevat yksityiskohtaisempia tavoitteita ja mittareita niin, että ”kurssissa pysymistä” voidaan arvioida.

Hollolan valtuustossa hyväksyttiin huhtikuussa yli 40 milj. euron hankinta: Heinsuon ja Kalliolan koulujen rakentaminen elinkaarihankkeena. Vuosikustannukset elinkaarimallilla näistä kahdesta kiinteistöstä ovat sivistystoimialalle lähellä nykyistä kiinteistö- ja tukipalvelukustannusten tasoa. Tärkeä osa päätöstä on rakentamisen kokonaisvastuu eli huolella tekemisen aito yhteinen intressi rakentajan kanssa. Tätä tärkeämpi tavoite on kuitenkin toiminnallisuudessa. Tavoitteena on asettaa oppilas keskiöön: luoda uudenlainen oppimisympäristö, mikä mahdollistaa oppilaslähtöisemmän opetuksen ja samalla luoda ehyt koulupäivä , mikä nivoo myös liikunnan ja nuorisotoiminnan nuoren tueksi. Meillä on suuri unelma rakentaa nuorten tulevaisuudelle entistä vahvempaa pohjaa.

Hallitusohjelmassa riittää purtavaa pitkäksi aikaa. Kuntakenttään eniten vaikuttavat kirjaukset löytyvät sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta, kuntien normipurusta ja rahoitusperiaatteista sekä kokeilulainsäädännöstä. Sote muuttaa kunnan perusolemuksen, identiteetin ja tehtävät perustavaa laatua olevalla tavalla; tavalla, jolla on laajoja heijastusvaikutuksia lähes kaikkeen julkiseen toimintaan. Jos kirjaukset kuntien velvoitteiden purkamisesta ja 100 %:sta rahoituksesta uusien tehtävien osalta pitää, kuntataloutta voidaan jälleen jollain tavoin myös suunnitella. Kokeilulainsäädäntö ravistelee valtion kuntia alistavaa asetelmaa tavalla, jolla on suuremmat psykologiset, kuin taloudelliset vaikutukset.

Kevään suurin pettymys oli se, että kuntakeskuksen uudistaminen viivästyi jälleen. Hämeenmaa teki maaliskuussa uudistetun esityksen vaiheittaisesta etenemisestä. Keskustan uudistaminen ei etene ellei omistaja investoi. Nykyinen taloudellinen tilanne tekee yritykset varovaiseksi. Yksityisten palvelujen kehittämisen näkökulmasta etenemiselle on kuitenkin todella suuri paine ja tarve. Kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan elokuussa.

Kevään suuri ilonaihe oli palaute valtakunnallisesta kuntalaiskyselystä. Sen pohjalta on hienoa todeta, että Hollola on edelleen kuntalaisten mielestä hyvä paikka elää ja asua.
Sen eteen olemme valmiita ponnistelemaan myös tulevaisuudessa.

Hollolassa 22. kesäkuuta 2015

Päivi Rahkonen

Räntäsadetta ja auringonpaistetta

Hollolan kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessa aloittaa YT-menettelyn koko henkilöstön osalta. Taustalla on heikko tulokertymä; käytännössä verotulot eivät kasva ilman veronkorotuksia. Lisäksi valtionosuuksia on leikattu -15 % ja lisäleikkausuhka on ilmeinen, koska julkisen talouden epätasapaino on VM:n laskelmien mukaan 6 mrd euroa.

Jos tulojen osalta on 0-kasvu, enempää ei voi luvata menojenkaan kasvulle. Nollalinja on kova, kun kysyntä eli menot samaan aikaan kasvavat ikääntymisestä johtuen. Se tarkoittaa sitä, että joudumme selviytyäksemme arvioimaan ja ajattelemaan asioita ja toimintatapojamme merkittävällä tavalla uudelleen.

Velanotto arjen toiminnan pyörittämiseen ei ole ratkaisu tilanteessa, missä ongelma ei näytä olevan ohimenevä. Toisaalta valtion kuntatalouden ohjaus pitää huolen siitä, että lainalla toimintaa ei voida pyörittää muutamaa vuotta pidempään. Edestä löydetään kaikki (se alijäämä), minkä taakse jätetään.

Viiden vuoden henkilöstön irtisanomissuoja liitostilanteessa on aikaisempina vuosina ollut enemmän teoreettinen riski. Tänä päivänä, kun toimintaympäristön paineet kaatuvat raskaasti kunnille, riski on todellinen. Vaikka henkilöstöä eläköityy n. 50 vuosittain, 90 % henkilöstöstä on sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilöstöä, joiden paikkoja on vaikea jättää täyttämättä, ellei kysyntä laske tai kuntien velvoitteet vähene.

Laskelmat kuntaliitostilanteessa kertoivat selkeästi kuntien sopeutuspaineen yksin tai yhdessä. Sinällään sopeutustarve ei tullut kenellekään yllätyksenä. Tästä huolimatta prosessi on raskas ja ei-toivottu. Toiminnan uudelleenarviointi tulee olemaan osa niukkuuden jakamista myös tulevaisuudessa jokaisen työntekijän osalta. Tämän kevään jälkeen voimme kuitenkin keskittyä tekemiseen ja uudistumiseen.

Kevään isoja asioita on myös elinkaarihanke, mitä on valmisteltu vuosi. Valtuusto käsittelee kahden koulun 46,8 milj. euron hanketta kokouksessaan 27.4.2015.

Hankkeisiin liittyen on tullut paljon kysymyksiä sekä siitä, että ”miksi ei peruskorjata” että siitä, ”miksi kunta ei rakenna itse”. Peruskorjauksen osalta on todettava, että jos seinien ja katon kokonaisvaltaisen korjaustarpeen lisäksi ongelmana ovat perustukset, on peruskorjaaminen erittäin vaativaa, kallista ja riskialtista. Kun korjaustarve on ylittänyt 75 % asteen, uuden rakentaminen on todellinen vaihtoehto, koska samalla voidaan tilasuunnittelulla aikaansaada merkittäviä hyötyjä. Elinkaarihankkeella riskeistä merkittävä osa voidaan siirtää toteuttajalle, koska huonon rakentamisen ongelmista vastuun kantaa suoraan rakentaja. Keskeinen merkitys on ollut myös sillä, että koulun lunastusmalli ei nosta kunnan lainakuormaa kohtuuttomalle tasolle.

Investoinnin lisäksi päätöksessä on myös kokonaisvaltainen oppimisen toimintamallimuutos. Uudet koulut valmistuvat 2017, jolloin käytössä on uusi opetussuunnitelma. Olennainen osa suunnitteluprosessia on ollut kiinnittää ensisijainen huomio oppimiseen ja oppimisen edistämiseen. Suunnittelun keskiössä ovat olleet oppimisympäristöt ja vuorovaikutuksen kokonaisuus, ei yksittäiset tilat tai toiminnot. Tieto ei enää ole ulkoa oppimista; se on ennen kaikkea etsimistä, löytämistä ja soveltamista. Tässä uudessa toimintaympäristössä myös oppilaat tarvitsevat uudenlaisia valmiuksia selviytymiseen ja menestymiseen. Tilojen on toimittava mahdollistajina ei esteinä. Toimintamallin muutos, mitä tulevat tilat myös tukevat, on valtava mahdollisuus lapsille ja nuorille. Todellinen panostus tulevaisuuteen.

Hollolassa 23. huhtikuuta 2015

Päivi Rahkonen

Sinnittelyä nollakasvussa

Hollolan viime vuoden tilinpäätös päätyi -1,4 milj. euroon. Se kuvastaa valtakunnallista yleistilannetta, mutta kertoo myös sen, että toimintamenojen leikkauksia ja säästöjä ei ole tehty ilman perusteita. Toimintamenojen kasvu oli historiallisen alhaalla: 0,7 milj .euroa ja 0,4 %. Mutta tätäkään kasvua ei verorahoitus kyennyt kattamaan. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu yhteensä jäi 0,4 milj. euroon. Se kertoo karulla tavalla sen, että elämme todellista nollakasvuaikaa. Kunnassa nollakasvu tarkoittaa, että on kokoajan leikattava. Näin siksi, ettemme voi vaikuttaa kysynnän kasvuun. Kysyntä kasvaa erityisesti vanhuspalveluissa.

Tässä nollakasvun toimintaympäristössä olemme tilanteessa, missä kiinteistöt ”happanevat” käsiin. Kun rakennuksen perusta ja pohja on huono, ei kyetä peruskorjaamaan, vaan joudutaan tekemään kokonaan uutta. Kun rakennukset joudutaan purkamaan ennen teknistä käyttöikää, kirjataan arvonalennuksia. Arvonalennukset syövät tulosta. Kuntaa arvioidaan ja myös ohjataan tuloksen pohjalta. Näin myös tiukentuneissa Kuntalain talouskriteereissä.

Joudumme siis tekemään kaksin verroin työtä verrattuna tilanteeseen, missä kiinteistökanta olisi keskimääräisessä kunnossa. Tilanne ajaa myös etsimään poikkeuksellisia ratkaisuja, kuten elinkaarimallit.

Valtioneuvosto teki eilen päätöksen Hollolan ja Hämeenkosken kuntien liitoksesta. Vaikka kuntaliitoksia on selvitetty käytännössä lähes kymmenen vuotta alueella, oli ns. loppukiri poikkeuksellinen: Hollola-Hämeenkoski-liitos nousi esille lokakuussa, selvitykset oli tehty joulukuussa, yksimieliset valtuustojen päätökset tammikuussa ja ilman valituksia lopullinen liitospäätös maaliskuussa. Olisiko Suomen ennätys ?

Valtioneuvoston päätöksen pohjalta yhdistymisvaltuusto voidaan kutsua koolle 7.4.2015. Samalla pohdimme iltapäivän tulevan kunnan taloudellista tilaa. Tulevaisuuden ennustaminen eduskuntavaalipyörteissä puolueiden leikkausnokituksissa ja soteratkaisun ja rahoitusmallin ollessa auki on poikkeuksellisen vaikeaa. Yksi asia kuitenkin näyttää selvälle: viime vuosi oli parempi kuin tämä ja tämä vuosi on parempi kuin ensi vuosi.

Tämän vuoden tilinpäätösennusteet liikkuvat tällä hetkellä lähempänä– 3 kuin -1 milj. euroa. Näin erityisesti siksi, että tulot kertyvät ennakoitua vähäisempinä ja kertapoistoja riittää tällekin vuodelle. Mikäli valtionosuusleikkaukset jatkuvat, haastekerroin kasvaa.

Vaalien jälkeiselle hallitukselle on iso toive: kirkastakaa kokonaiskuva, linjatkaa sen mukaiset vaikuttavat kokonaisratkaisut ja edetkää loogisesti täytäntöönpanossa. Vain riittävän kokoluokan ”kartalla” viestitään ymmärrettävästi ja uskottavasti haasteiden haltuunotto, palautetaan luottamus sekä työn mielekkyyden perusteet myös täällä ruohonjuuritasolla. Samaa toki toivon omalta valtuustolta.

Hollolassa 27. maaliskuuta 2015

Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja

Tervetuloa Hämeenkoski ja hämeenkoskelaiset !

Eilen illalla Päijät-Hämeessä tehtiin historiaa: kaksi kuntaliitospäätöstä. Maan hallituksen kuntarakennelain tavoitteena oli toteuttaa parin kuukauden päästä päättyvällä hallituskaudella ennätysmäärä kuntaliitoksia. Tällä hetkellä näyttää, että ilman kolmea kriisikuntapakkoliitosta vähenemä on alle 20 kuntaa. Edellisellä hallituskaudella pelkästään vuonna 2009 kuntien määrä väheni 67:llä. Päijät-Häme kunnostautuukin tällä hallituskaudella kärkialueena, mitä tulee kuntaliitoksien toteuttamiseen.

Aika harvinaisia päätöksiä ovat kuntarajojen muutokset Hollolassa. Viimeksi kuntarajoja on siirrelty vuonna 1956 (silloin pakolla).

Erityisen hyvälle tuntuu, että liitospäätös Hollolaan toteutui Hämeenkoskella yksimielisesti. Sisältyyhän päätökseen valtava määrä myös tunnetta. Hollolan osalta yksimielinen päätös oli puolestaan vahva signaali vastaanotosta; ovi on avattu seinustaa myöten ! Lähtökohdat yhteiselle tekemiselle vaikuttavat erityisen hyvälle, kun liitosprosessin vaikeimmaksi kohdaksi muodostui yhdistymishallituksen tasa-arvokiintiön mukainen paikkajako. Se, että paikat ovat haluttuja, kertoo myös paikkojen arvostuksesta. Hihat on haluttu kääriä ylös ja tehdä vuosien selvitysten jälkeen työtä tulevaisuuden eteen käytännössä. Lähtökohta liitokselle ei ole pelko, vaan usko ja luottamus siihen, että ” hyvä tästä tulee”.

Vuosi sisältää merkittävän määrän hallinnollista valmistelua; on uudistettava tukku suunnitelmia ja tehtävä uusia, on uudistettava sopimuksia ja neuvoteltava muutoksia, on päivitettävä yhteisen toiminnan ja tekemisen periaatteet, on yhdistettävä henkilöstö ja hoidettava muutokset rekistereihin ja pohjatietoihin.

Liitoksen täytäntöönpanotehtävässä onnistumisen paras palaute lienee se, että liitosta ei ihmisten arjessa huomata; asiat hoituvat ja palvelut pelaavat. Sen eteen tehdään hartiavoimin työtä.

Hollolassa 27. tammikuuta 2015

Päivi Rahkonen

Ei saatu takkia, tuleeko tuluskukkaro ?

Elämme joulun alusaikaa. Kaksi uutista alueelta on yltänyt valtakunnalliselle tasolle.

Tänään julkistettiin kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalinin esitykset kahden kuntaparin liitoksesta Päijät-Hämeessä: Lahti-Nastola ja Hollola-Hämeenkoski. Marraskuun alusta käynnistyneen ns. II-selvitysvaiheen lopputulos ei ollut kenellekään yllätys; asiaa on seurattu ja puitu pitkin syksyä.

Hollola-Hämeenkoski liitospohdinta käynnistyi eräin tavoin varkain. Hollola haluttiin EI-päätöksen jälkeen vetää II-kierrokselle Kärkölän vuoksi, mikä olisi ollut turhauttavan prosessin huipentuma. Kun kuntaliitosäänestyksen jälkeisenä päivänä kokoonnuttiin pohtimaan jatkoaskelia oli selvä, että jotain järjellisiä perusteita pitäisi jatkolle olla myös Hollolan osalta.

Aika oli kypsyttänyt mielet Hollola-Hämeenkoski pohdinnalle. Kärkölä oli herättänyt päättäjät Hollolassa. Se osoitti, miten vaikeaa prosessia on käynnistää tai viedä eteenpäin, kun jo ollaan kriisissä. Lisäponninta syntyi valtioneuvoston kesäkuisen kriisikuntien pakkoliitospäätöksen myötä; kun kuntien tahtoa ei enää kuulla, prosessit ovat yllätyksellisiä. Lopullisesti epäilijät herätti Kärkölän ”tempputaloudenhoito”. Ennakoivat toimenpiteet on järkevä tehdä pienempien naapureiden kanssa hyvissä ajoin, kun asiat ovat vielä kunnassa hallinnassa ja hyvässä hoidossa. Kun tähän on edellytykset eli ymmärrys ja molemmilla osapuolilla halua ja luottamusta; tällöin molemmat voivat prosessissa voittaa.

Hämeenkoski ei ratkaise Hollolan ongelmia niin kuin eivät kuntaliitokset ylipäätä kuntien perusongelmia. Liitos ratkaisee kuitenkin Hämeenkosken ennustettavamman tulevaisuuden. Lähtökohtaisesti palvelut säilyvät nykyisenkaltaisina. Sillä on merkitystä Hämeenkoskelle. Hollolalle haaste ei ole hallitsematon. Se on realistinen. Näkymät ja toiveet ovat olleen ”jalat-maassa”, yhdistetään ja yhdistytään; Hollolan nimi ja vaakunta säilyy, perusrakenteet säilyvät, muutos ei edellytä kunnallisveroasteen nostoa Hollolassa; tiukkaa taloudenhoitoa edellytetään kyllä jatkettavan. Edelleen tarvitaan myös seudun tiivistyvää yhteistyötä erityisesti maankäytössä, elinkeinotoiminnassa ja edunvalvonnassa.

Vuosi 2016 tulee olemaan strategioiden ja ohjelmien päivittämistä ja laadintaa, organisaatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamista. Työ on kuitenkin, poikkeuksena vuosia voimavaroja vieneisiin liitosselvityksiin, konkreettisempaa tulevaisuuden tekemistä.

Joulukuulta on myös toinen merkittävä linjaus: Päijät-Hämeen kunnat siirtyvät Tampereen suunnalta osaksi Helsinki-keskeistä sote-aluetta. Päätöksen lisähintalappu Tampereeseen verrattuna oli alueelle kova 27 miljoonaa euroa vuodessa, Hollolalle 2,5 milj. euroa vuodessa. Odottaa sopii ja on oikeutettua olettaa, että samat edunvalvojat hoitavat maksuosuudet vastaamaan alueen kuntien maksukykyä.

Tulevaa vuotta odotellessa

Päivi Rahkonen