Huh huh ! Kesäloma on edessä, virasto kiinni neljä viikkoa ja samaan ajankohtaan on ajoitettu oma loma. Vaikka viime vuosi tuntui kiihtyvätahtiselle, kiirettä on pitänyt tämän vuodenkin.
Kevään aikana on annettu lausuntoja isoista uudistuksista: sote-lainsäädännöstä, kuntien pakkoliitoksesta ja valtionosuusuudistuksesta. Parhaillaan lausunnolla on uudistettu kuntalaki.
Puolet lausunnoilla olleista lakiehdotuksista on jo vedetty pois (sote ja pakkokuntaliitoslaki) ja samaa toivoisi myös kuntalakiluonnoksen osalta. Käsittämätön määrä turhaa valmistelutyötä on tehty kolmen vuoden ajan.
Sote-lakiesitys vedettiin pois sen jälkeen, kun hallitus- ja oppositiopuolueet antoivat 23.3.2014 uudet keskeiset linjaukset sote-laille. Eilen 25.6.2014 annettiin lisäinfoa. Ilman lakiluonnoksen näkemistä (lähetetään kunnille elokuussa) arvio kuitenkin on, että moni keskeinen kysymys jää edelleen auki ja ne jäänee seuraavalle eduskunnalle linjattavaksi. Tämä hankaloittaa toiminnan suunnittelua ja tulevaisuuden arviointia kunnissa.
Selvää kuitenkin on, että sote-järjestelmä muuttaa kuntien toimintaa perustavaa laatua olevalla tavalla, kun päätösvalta siirtyy ns. superkuntayhtymille ja uusi rahoitusjärjestelmä synnyttää uuden ruletin kuntien kesken: joku voittaa ja joku voi hävitä merkittävästi. Tämän vuoksi olisi ollut todella perusteltua odottaa, kuten perustuslakivaliokunta linjasi, ensin sote-ratkaisuja ja vasta sitten siirtyä kuntaliitosselvityksiin.
Sama koskee myös kuntalakia; se on nyt valmisteltu vanhan toimintamallin jatkumisen periaatteilla, vaikka tiedossa nyt näyttää olevan, että merkittävä osa kuntien toiminnasta ja päätösvallasta muuttuu. Myös kuntalakiesitys tulisi vetää pois ja valmistella uusista lähtökohdista.
Valtiovarainministeriön päätöksellä, osa kunnista velvoitettuna, on marraskuun alusta 2013 selvitetty Salpauskuntajakoselvitystä kuuden kunnan kesken. Työryhmien raportit annettiin kesäkuun alussa ja ne huomioon ottaen tai niistä riippumatta selvitysmiehet Seppo Hulden ja Rolf Paqvalin antavat oman esityksensä elokuun alussa. Valtuustot päättävät vastauksistaan kuntaliitosehdotukseen 29.9.2014. Pakkokuntaliitoslakia ei annettu eduskunnalle ja päätösvalta tässä mielessä on täysin valtuustoilla.
Hollolan henkilöstölähtöinen laatukehittämisen malli sai kesäkuun alussa valtakunnallista huomiota, kun viiden kunnan Sitra-vetoisesti pilotoiman mallin raportti ilmestyi ja malli kytkettiin kunnallisen työelämän valtakunnalliseen kehittämiseen. Hollolan kunnan henkilöstö on tehnyt uraa uurtavaa työtä LATU-hankkeen kautta !
Hollolan valtuusto päätti kesäkuun kokouksessa yksimielisesti palvelujen järjestämisohjelmasta, minkä pohjalta kunnan palveluhaasteisiin pyritään vastaamaan. Yksityinen palvelutuotanto on vaihtoehto yhä useammin, itsepalvelujen kautta mahdollistetaan nykyistä laajempaa palvelua (mm. itsepalvelukirjasto), avopainotteisuuden rakennemuutosta viedään läpi, kokonaisohjausta lisätään ja keskusta-alueen kehittäminen 2000 asukkaan lisäyspotentiaalin kautta (ml. vuokra-asuminen) on painopisteenä.
Myös elinkeinojen kehittämisen osalta on ponnisteltu eteenpäin. Vireillä on seitsemän keskeistä hanketta, joiden työpaikkavaikutukset laajimmillaan, ensi vuosikymmenellä, voivat olla jopa toista tuhatta uutta työpaikkaa. Toteutuminen vaatii paljon, mutta ennen kaikkea sitä, että Suomi kääntyy kasvuun ja tulevaisuuden usko palautuu.
Lämpimämpiä kesäsäitä odotellessa
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja
