Hollolan kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessa aloittaa YT-menettelyn koko henkilöstön osalta. Taustalla on heikko tulokertymä; käytännössä verotulot eivät kasva ilman veronkorotuksia. Lisäksi valtionosuuksia on leikattu -15 % ja lisäleikkausuhka on ilmeinen, koska julkisen talouden epätasapaino on VM:n laskelmien mukaan 6 mrd euroa.
Jos tulojen osalta on 0-kasvu, enempää ei voi luvata menojenkaan kasvulle. Nollalinja on kova, kun kysyntä eli menot samaan aikaan kasvavat ikääntymisestä johtuen. Se tarkoittaa sitä, että joudumme selviytyäksemme arvioimaan ja ajattelemaan asioita ja toimintatapojamme merkittävällä tavalla uudelleen.
Velanotto arjen toiminnan pyörittämiseen ei ole ratkaisu tilanteessa, missä ongelma ei näytä olevan ohimenevä. Toisaalta valtion kuntatalouden ohjaus pitää huolen siitä, että lainalla toimintaa ei voida pyörittää muutamaa vuotta pidempään. Edestä löydetään kaikki (se alijäämä), minkä taakse jätetään.
Viiden vuoden henkilöstön irtisanomissuoja liitostilanteessa on aikaisempina vuosina ollut enemmän teoreettinen riski. Tänä päivänä, kun toimintaympäristön paineet kaatuvat raskaasti kunnille, riski on todellinen. Vaikka henkilöstöä eläköityy n. 50 vuosittain, 90 % henkilöstöstä on sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilöstöä, joiden paikkoja on vaikea jättää täyttämättä, ellei kysyntä laske tai kuntien velvoitteet vähene.
Laskelmat kuntaliitostilanteessa kertoivat selkeästi kuntien sopeutuspaineen yksin tai yhdessä. Sinällään sopeutustarve ei tullut kenellekään yllätyksenä. Tästä huolimatta prosessi on raskas ja ei-toivottu. Toiminnan uudelleenarviointi tulee olemaan osa niukkuuden jakamista myös tulevaisuudessa jokaisen työntekijän osalta. Tämän kevään jälkeen voimme kuitenkin keskittyä tekemiseen ja uudistumiseen.
Kevään isoja asioita on myös elinkaarihanke, mitä on valmisteltu vuosi. Valtuusto käsittelee kahden koulun 46,8 milj. euron hanketta kokouksessaan 27.4.2015.
Hankkeisiin liittyen on tullut paljon kysymyksiä sekä siitä, että ”miksi ei peruskorjata” että siitä, ”miksi kunta ei rakenna itse”. Peruskorjauksen osalta on todettava, että jos seinien ja katon kokonaisvaltaisen korjaustarpeen lisäksi ongelmana ovat perustukset, on peruskorjaaminen erittäin vaativaa, kallista ja riskialtista. Kun korjaustarve on ylittänyt 75 % asteen, uuden rakentaminen on todellinen vaihtoehto, koska samalla voidaan tilasuunnittelulla aikaansaada merkittäviä hyötyjä. Elinkaarihankkeella riskeistä merkittävä osa voidaan siirtää toteuttajalle, koska huonon rakentamisen ongelmista vastuun kantaa suoraan rakentaja. Keskeinen merkitys on ollut myös sillä, että koulun lunastusmalli ei nosta kunnan lainakuormaa kohtuuttomalle tasolle.
Investoinnin lisäksi päätöksessä on myös kokonaisvaltainen oppimisen toimintamallimuutos. Uudet koulut valmistuvat 2017, jolloin käytössä on uusi opetussuunnitelma. Olennainen osa suunnitteluprosessia on ollut kiinnittää ensisijainen huomio oppimiseen ja oppimisen edistämiseen. Suunnittelun keskiössä ovat olleet oppimisympäristöt ja vuorovaikutuksen kokonaisuus, ei yksittäiset tilat tai toiminnot. Tieto ei enää ole ulkoa oppimista; se on ennen kaikkea etsimistä, löytämistä ja soveltamista. Tässä uudessa toimintaympäristössä myös oppilaat tarvitsevat uudenlaisia valmiuksia selviytymiseen ja menestymiseen. Tilojen on toimittava mahdollistajina ei esteinä. Toimintamallin muutos, mitä tulevat tilat myös tukevat, on valtava mahdollisuus lapsille ja nuorille. Todellinen panostus tulevaisuuteen.
Hollolassa 23. huhtikuuta 2015
Päivi Rahkonen
