MIKSI EI ?

Kuntajakoselvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin ehdottavat Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin yhdistymistä 1.1.2017 alkaen.

Miksi ei ?

1. Hyväksyttävyys ja ymmärrettävyys puuttuu

Hollolan kunnan saamasta 23:sta palautteesta 2 oli kuntaliitosta kannattavia, pääosa kielteistä (13) tai kriittistä (6). Hollolan nuorisovaltuusto vastustaa liitosta.

Kuntarakennelakiin ja kuntaliitoksiin sisältyy merkittävä epäloogisuus, mistä syystä myös kuntalaisten hyväksyntä ajatukselle on ollut heikko; hyvinvointivaltion säilyminen edellyttää kokonaistaloudellisen tasapainon saavuttamista, jolloin kuntien koko tai kuntaliitokset eivät ole ratkaiseva tekijä. Ratkaisuja ei voida löytää keskinäisellä kuntien/alueiden kilpailulla. Ratkaiseva tekijä on koko Suomen kilpailukyky ja tätä kautta hyvinvointivaltion palvelujen rahoituspohja ja sen tasapaino. Olennaista tällöin on Suomen kilpailukykyyn ja kasvuun sekä isoimpiin kustannuseriin (sosiaali- ja terveyspalvelut/lakisääteiset palvelut, eläkkeiden rahoitus) liittyvät valtakunnalliset ratkaisut.

2. Ajankohta

Selvälle näyttää se, että valtakunnallisesti joudutaan arvioimaan ja määrittelemään hyvinvointivaltio uudella tavalla. Siihen liittyvät sosiaali- ja terveystoimen järjestämislaki (kuntien keskeisin palvelutuotanto ja 55 % toimintamenoista siirtyy muualla päätettäväksi), kuntien aseman uudelleen arviointi (ministeri Risikon asettama työryhmä) sekä normipurkutavoitteet. Toimintaympäristö saattaa näiden ratkaisujen jälkeen olla merkittävästi toisenlainen kuin tällä hetkellä. Looginen ajankohta kuntaliitosten arvioinnille on tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisratkaisujen toteuttamisen, hyvinvointivaltion tehtävien ja kuntien roolin uudelleenarvioinnin jälkeen.


3. Yhdistymissopimuksen ongelmat

Yhdistymissopimus sisältää selkeitä linjauksia sekä toivomuksen omaisia kirjauksia sekaisin, mistä syystä sen ymmärrettävyys, luotettavuus ja etenkin ristiriitatilanteissa juridinen arviointi luo ongelmallisen lähtökohdan.

Lisäksi ehdotus ja yhdistymissopimus sisältävät yltiöoptimistisia olettamuksia mm. siitä, että uusi kunta kykenisi käynnistämään toimintansa nykyistä alhaisemmalla veroasteella perustuen mm. alhaisempaan työttömyysasteeseen tai parempaan kilpailukykyyn. Työttömyyteen vaikuttaminen on kiinni ennen kaikkea Suomen kilpailukyvystä globaalitaloudessa. Lahden seudun aseman ei voida olettaa kohenevan merkittävästi kansallisessa kilpailussa kuntaliitoksella, koska liitos ei muuta maantieteellistä etäisyyttä pääkaupunkiseutuun, mikä on olennaisin kilpailutekijä. Ladec Oy:n ja yhteistyön puitteissa on mahdollista saavuttaa kaikki ne edut, mitä yhdistyneellä kunnalla olisi, jos siihen on tahtoa.

Yhdistymissopimukseen kirjattu sanamuoto edellyttäisi Hollolan kunnalta poikkeuksellisen radikaaleja leikkauksia talouden osalta. Kahden vuoden aikana (2015-2016) toimintamenoja tulisi sopeuttaa 10-20 milj. euroa ja ylijäämän alentamisrajan osalta kunnallisveroastetta tulisi samanaikaisesti nostaa +1 %. Sopeuttamiskirjaukset tällaisenaan ovat kohtuuttomia.


4. Riskit

Vertailu osoittaa, että uusi kunta voi päästä merkittäviin kustannussäästöihin valitsemalla yhdistyvistä kunnista tehokkaimmat mallit (Nastola, Hollola). Mikäli uusi kunta ei kykene toteuttamaan palveluja nykyistä tehokkaammin riskinä on, että Hollolan edullinen palvelutuotanto toteutetaan nykyistä kalliimmalla palveluiden samalla etääntyessä ja/tai heikentyessä.

Tilanne, missä kunta velvoitetaan selvitystyöhön, ei luo sitoutumisen ja luottamuksen rakentumiselle mahdollistavaa ilmapiiriä, mikä tämän selvityksen yhteydessä on tullut selkeästi esille. Vahva epäilys on myös suurten kaupunkien byrokraattisia rakenteita suosivaan, hitaaseen ja kankeaan toimintakulttuuriin, jonka ei koeta olevan aito kilpailutekijä nykyisessä turbulentissa toimintaympäristössä. Epäselvässä tahtotilassa kuntaliitos voi sisältää merkittävän riskin ajautumisesta heikkoon poliittiseen kulttuuriin, missä tarvittavien ratkaisujen tekeminen hautautuu päättämättömyyden tilaan ja alueen elinkelpoisuus tavoitteiden vastaisesti heikkenee.


5. Nykyinen kunta toimii ja se saa luottamuksen

Hollolan kunta on kooltaan ideaali ja tuottaa palvelunsa n. -15 % valtakunnallista keskiarvoa edullisemmin. Kuntalaiset ovat (myös valtakunnallisten kyselyjen) pohjalta keskiarvoa tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Kunnan väestö on kasvanut. Kunta on Päijät-Hämeen lapsivaltaisin ja työttömyysasteeltaan alhaisimpia. Kunta on sopeuttanut kuntaliitosselvitykseen esitetystä sopeuttamistarpeesta jo puolet (muut kunnat eivät lainkaan), poliittinen päätöksenteko toimii ja vireillä on lukuisia rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä kehittämishankkeita. Kunnalla on vähintään samat edellytykset kuin muillakin suuremmilla kunnilla selviytyä tulevaisuudesta myös itsenäisenä kuntana.




Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja