Ei saatu takkia, tuleeko tuluskukkaro ?

Elämme joulun alusaikaa. Kaksi uutista alueelta on yltänyt valtakunnalliselle tasolle.

Tänään julkistettiin kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalinin esitykset kahden kuntaparin liitoksesta Päijät-Hämeessä: Lahti-Nastola ja Hollola-Hämeenkoski. Marraskuun alusta käynnistyneen ns. II-selvitysvaiheen lopputulos ei ollut kenellekään yllätys; asiaa on seurattu ja puitu pitkin syksyä.

Hollola-Hämeenkoski liitospohdinta käynnistyi eräin tavoin varkain. Hollola haluttiin EI-päätöksen jälkeen vetää II-kierrokselle Kärkölän vuoksi, mikä olisi ollut turhauttavan prosessin huipentuma. Kun kuntaliitosäänestyksen jälkeisenä päivänä kokoonnuttiin pohtimaan jatkoaskelia oli selvä, että jotain järjellisiä perusteita pitäisi jatkolle olla myös Hollolan osalta.

Aika oli kypsyttänyt mielet Hollola-Hämeenkoski pohdinnalle. Kärkölä oli herättänyt päättäjät Hollolassa. Se osoitti, miten vaikeaa prosessia on käynnistää tai viedä eteenpäin, kun jo ollaan kriisissä. Lisäponninta syntyi valtioneuvoston kesäkuisen kriisikuntien pakkoliitospäätöksen myötä; kun kuntien tahtoa ei enää kuulla, prosessit ovat yllätyksellisiä. Lopullisesti epäilijät herätti Kärkölän ”tempputaloudenhoito”. Ennakoivat toimenpiteet on järkevä tehdä pienempien naapureiden kanssa hyvissä ajoin, kun asiat ovat vielä kunnassa hallinnassa ja hyvässä hoidossa. Kun tähän on edellytykset eli ymmärrys ja molemmilla osapuolilla halua ja luottamusta; tällöin molemmat voivat prosessissa voittaa.

Hämeenkoski ei ratkaise Hollolan ongelmia niin kuin eivät kuntaliitokset ylipäätä kuntien perusongelmia. Liitos ratkaisee kuitenkin Hämeenkosken ennustettavamman tulevaisuuden. Lähtökohtaisesti palvelut säilyvät nykyisenkaltaisina. Sillä on merkitystä Hämeenkoskelle. Hollolalle haaste ei ole hallitsematon. Se on realistinen. Näkymät ja toiveet ovat olleen ”jalat-maassa”, yhdistetään ja yhdistytään; Hollolan nimi ja vaakunta säilyy, perusrakenteet säilyvät, muutos ei edellytä kunnallisveroasteen nostoa Hollolassa; tiukkaa taloudenhoitoa edellytetään kyllä jatkettavan. Edelleen tarvitaan myös seudun tiivistyvää yhteistyötä erityisesti maankäytössä, elinkeinotoiminnassa ja edunvalvonnassa.

Vuosi 2016 tulee olemaan strategioiden ja ohjelmien päivittämistä ja laadintaa, organisaatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamista. Työ on kuitenkin, poikkeuksena vuosia voimavaroja vieneisiin liitosselvityksiin, konkreettisempaa tulevaisuuden tekemistä.

Joulukuulta on myös toinen merkittävä linjaus: Päijät-Hämeen kunnat siirtyvät Tampereen suunnalta osaksi Helsinki-keskeistä sote-aluetta. Päätöksen lisähintalappu Tampereeseen verrattuna oli alueelle kova 27 miljoonaa euroa vuodessa, Hollolalle 2,5 milj. euroa vuodessa. Odottaa sopii ja on oikeutettua olettaa, että samat edunvalvojat hoitavat maksuosuudet vastaamaan alueen kuntien maksukykyä.

Tulevaa vuotta odotellessa

Päivi Rahkonen