Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätös on saatu hyväksyttyä kunnanhallituksessa. Tulos oli -1 miljoona euroa alijäämäinen. Tulos on alijäämästä huolimatta melkoinen torjuntavoitto; mikäli kulukehitys olisi jatkanut vuoden 2012 tasolla, tulos olisi ollut -7 milj. euroa. Täysi tunnustus yksituumaisuudelle ja henkilöstön otteelle. Se, jos mikä on osoitus siitä, että mahdotonkin on mahdollista, kun sitoutumista löytyy ja hihat kääritään.
Valitettavasti viime vuosi ei ratkaise tulevia vuosia. Tiistaina kävimme läpi kuntajakoselvityksen taloustyöryhmän keräämiä selvityksiä ja asiantuntijajohtopäätelmiä. Kunnat uivat syvällä; paineet kumuloituvat ja kunnallisveroja pitäisi korottaa joka vuosi , jotta verotulojen kasvun pysyvä alentuminen, valtionsouusleikkaukset, rakennemuutoksen vaikutukset sekä ikääntymisen lisäpalvelukysyntä kyetään kuromaan umpeen. Hollolan osalta tämä tarkoittaisi 12-15 milj. euron aukon kuromista tällä vuosikymmenellä vuositasolla eli 3-4 kunnallisveron prosenttiyksikön korotusta vastaavaa määrää.
Valtion kehysriihen päätökset ja linjaukset viime viikolla tarkoittavat euroksi muutettuina n. 2 milj euron lisämenopainetta Hollolan kunnan talousarvioon. Ristiriita lisämenojen ja säästöjen kanssa on ilmeinen; moni asia vaatisi panostusta, mutta rahoituksen rapauttaminen monelta tärkeäksi koetuilta uusiin asioihin panostamiseksi tuntuu epärehelliselle arpapelille; kokonaisvaikutuksia ei hallitse kukaan. Valtiontalous jää ratkaisujen jälkeenkin alijäämäiseksi useita miljardeja.
Jos jokin on selvää niin se, että monesta asiasta joudutaan luopumaan samalla kun joudumme rahoittamaan monia sellaisia asioita, joita aikaisemmin olemme saaneet nimellishintaan julkiselta puolelta. Tuntuu, että uuden asennon ottaminen olisi järkevämpää kuin hitaasti keittyvässä vedessä kärventyminen. Kuntaliitoksin tätä perusongelmaa ei kyetä ratkaisemaan. Ratkaisu edellyttäisi julkisen sektorin kokonaisjärjestelmän ja –mallin rakentamista siten, että se mahtuu taloudellisiin reunaehtoihin, mutta samalla ottaa huomioon heikompiosaiset ja luo luontaisia yhteiskuntamme perustaa vahvistavia kannusteita.
Uudenlaista asentoa on yritetty ottaa myös sotessa. Soteratkaisuista on nyt iloittu reilu viikko. Totta on, että kolmen vuoden vellonnan jälkeen lähes mikä tahansa ratkaisu tuntuu paremmalle, kuin epätietoisuuden venyttäminen. Silti olemme tilanteessa, missä kaikki isot kysymykset ovat edelleen aidosti auki ja metsään voidaan mennä ja lujaa. Jos päätösvalta keskitetään esim. oman alueemme osalta 67 kunnan ja 1,1 asukkaan kautta muodostetulle hallintoelimelle voimme olla varmoja, että valta siirtyy professioille ja alueiden palveluedunvalvojista kootulle intressiryhmälle, jolloin ”piikki on auki”. Monesta tämä saattaisi olla ihannetila, mutta silloin vaikutukset kumuloituisivat koulutuksen hengiltäsäästämiseen tai Kreikan tapaan elää keisareina, kunnes tulee vuosikymmenen kestävä kansalaiset raateleva kuolemankuilu. Monta isoa asiaa on vielä ratkottava kokonaisuuden näkökulmasta järkevästi, jotta aitoja kulukehitystä tasapainottavia ja kansakuntaa eteenpäin vieviä ratkaisuja syntyy.
Hollolassa 3. huhtikuuta 2014
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti